Uutiset

Hauskuus saa ihmiset osallistumaan jakamistalouteen

Ekologisuus ja viihteellisyys ovat vähintäänkin yhtä tärkeitä kuin rahallinen hyöty.
- Yhteisöllisen kuluttamisen uskotaan säästävän luonnonvaroja ja kuluttajien rahoja ja hyödykkeiden ja palveluiden jakamisen ympärille syntyy uutta taloutta, kertoo Kauppakorkeakoulun tutkija Juho Hamari jakamistalouden eduista. Jakamistaloudesta on tullut erittäin suosittua maailmanlaajuisesti. Kuva: Sharetribe.

Oletkin kenties vieraillut jonkun kodissa tai jakanut kotisi eli sohvasurffaillut tai vaihtanut tavaroita Facebook-kirpputorilla tai jakanut autokyytejä. Jos olet, olet osallistunut jakamistalouteen, toisin sanoen vertaiskauppaan. Jakamistalous voidaan määritellä yksityishenkilöiden välillä tapahtuvana palvelujen ja tuotteiden vaihdantana. Tyypillisesti jakamistalouden toimintaa koordinoidaan internetyhteisöissä, kuten suomalaisessa .

- Tavaroita ja palveluita ei tarvitse omistaa itse voidakseen hyödyntää niitä. Yhteisöllisen kuluttamisen uskotaan säästävän luonnonvaroja ja kuluttajien rahoja ja hyödykkeiden ja palveluiden jakamisen ympärille syntyy uutta taloutta, kertoo Kauppakorkeakoulun tutkija Juho Hamari jakamistalouden eduista. Jakamistaloudesta on tullut erittäin suosittua maailmanlaajuisesti.

Hamarin mukaan jakamistalouteen osallistumiseen innostavat toiminnan ekologisuus ja sen synnyttämä ilo, yhteisöllisyyden kokemisen tunne sekä taloudelliset säästöt.

- Jakamistalous voi koitua periaatteessa jopa kalliimmaksi tai hankalammaksi kuin ’normaali’ kuluttaminen, mutta jakamistaloudessa korostuu monet muut hyödyt kuin pelkkä ekonomisuus. Vaihdannan tapojen valintaa ohjaa siis monta tekijää, ei ainoastaan hinta, sanoo Hamari.

Ekologisuus kuuluu jakamistalouden perusperiaatteisiin; ei osteta uutta ja kulutus on jaettua. Jakamistaloudessa usein myös ajatellaan, että antaa hyvän kiertää.

Jakamistalouteen saattaa kuitenkin liittyä samoja ongelmia kuin muuhunkin ekologiseen kuluttamiseen. Kuluttajat usein viestivät positiivisia asenteita ekologista kuluttamista kohtaan, mutta puheet eivät välttämättä muutu toiminnaksi. Tutkimus osoittaakin että yhteys jakamistalouteen liittyvien positiivisen asenteiden ja jakamistalouteen osallistumisen välillä saattaa olla häilyvä.

Juho Hamarin et al. jakamistaloutta käsittelevä artikkeli The sharing economy: Why people participate in collaborative consumption. Hamari, J., Sjöklint, M., & Ukkonen, A. (2015) on hiljattain julkaistu arvostetussa –jܱ첹ܲ.

äپٴᲹ:

Juho Hamari, 050 318 6861
juho.hamari(a)aalto.fi,

@VirtualEconomy
sharetribe:

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Valkoiseen pukeutunut nainen seisoo pukuhuoneessa, jossa violettia seinää, valaistu peili ja riippuvia vaatteita.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin

Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä

Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kuka julkaisee avoimet julkaisumme?

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat suosivat julkaisemista suurten kustantajien kirjoittajamaksullisissa avoimissa lehdissä. Kirjoittajille maksuttomissa avoimissa lehdissä kustantajana on usein yliopisto tai tieteellinen seura.
Henkilö nojaa kädet ristissä suuren puunrunkoon, yllään harmaa nappipaita ja mustat housut.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Markus Joutsela: “Pakkaus on alihyödynnetty media, käyttöliittymä ja kokemuksellinen elementti”

Minä väitän -sarjassamme lehtori ja tutkija Markus Joutsela tarkastelee, miten käyttäjälähtöinen suunnittelu voi muuttaa tavan, jolla pakkauksia tehdään ja koetaan.