ºÚÁÏÍø

Ajankohtaisen ja riippumattoman tutkitun tiedon lisääminen päätöksenteon tueksi ja kaupungin kehittämiseksi on pääkaupunkiseudun kaupunkien, Espoon, Helsingin ja Vantaan, pitkäaikainen tavoite. Tähän tietotarpeeseen vastaa uusi, vuonna 2024 aloittanut, tiedeyhteistyön malli Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa: Kaupunkivaikutus-hanke. 

Kaupunkivaikutus-hankkeen tavoitteena on rahoittaa tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tulokset vastaavat yhä suoremmin kaupunkien tietotarpeisiin ja auttavat ratkaisemaan pääkaupunkiseudun kannalta strategisesti merkittäviä kysymyksiä.

Ajankohtaisia ja toimialojen tärkeimpiä tutkimusteemoja kartoitettiin syksyllä 2024 kaikissa kolmessa kaupungissa, ja nyt ensimmäiset tutkimushankkeet on valittu. Hankkeiden valinnassa painotettiin erityisesti uusien data-aineistojen hyödyntämistä sekä mitattavia havaintoja vaikuttavuudesta.

Tutkimusrahoitus, noin 400 000 euroa, jakaantui neljälle maksimissaan kaksivuotiselle tutkimushankkeelle. 

Kaupunkiluonto tiiviin kaupunkirakenteen ilmastosopeutumisen avuksi

Maisema-arkkitehtuurin professori Ranja Hautamäen (Aalto-yliopisto) ja kaupunkimeteorologian professori Leena Järven (Helsingin yliopisto) CoolGreen-hankkeen tutkimus arvioi ja mallintaa tiivistävän maankäytön ilmastovaikutuksia ja viherryttämisen viilennyspotentiaalia. 

Tutkimuksessa arvioidaan, miten kaupunkiluonto vaikuttaa lämpösaarekeilmiön voimakkuuteen, miten maankäytön tiivistämissuunnitelmat vaikuttavat kaupunkiluonnon tuottamiin viilennyshyötyihin, sekä miten tehokkaasti viherryttämisellä voidaan vaikuttaa tiiviisti rakennettujen alueiden lämpötiloihin. 

Lämpösaarekeilmiö tarkoittaa kaupunkien korkeampaa lämpötilaa, jota lämpenevä ilmasto ja kaupunkirakenteen tiivistäminen voimistavat.  

–&²Ô²ú²õ±è;Meiltä puuttuu sekä tutkimustietoa erityisesti pohjoisilta alueilta että strategisia tavoitteita ja käytännön sovellusesimerkkejä lämpösaarekeilmiön huomioonottamisesta maankäytön suunnittelussa. Hanke tuottaa kaivattua konkreettista tietoa maankäytön ja strategisen ilmastotyön pohjaksi, kertovat Hautamäki ja Järvi.  

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ulottuu myös pääkaupunkiseudun kaupunkeja laajemmalle tuottamalla politiikkasuosituksia kasvaville kaupunkiseuduille.

Tietoa painotetun opetuksen ja tarveperusteisen rahoituksen vaikutuksista peruskouluissa  

³Õä¾±³Ùö²õ°ì¾±°ùÂá²¹³Ù³Ü³Ù°ì¾±Âá²¹&²Ô²ú²õ±è;Rasmus Mellasen (Helsingin yliopisto) tutkimushanke jakautuu kahteen osaan.  

Ensimmäinen osa tuottaa kaupungeille tietoa siitä, kuinka paljon ja millä tavoin tarveperusteinen rahoitus vaikuttaa oppilaiden oppimistuloksiin ja tulevaisuuteen. Tarveperusteinen rahoitus tarkoittaa lisäresurssien kohdennusta suhteellisesti huono-osaisemmille kouluille. 

Hankkeessa selvitetään myös, millä tavoin oppilas hyötyy painotettuun opetukseen pääsemisestä. Kiinnostava kysymys on esimerkiksi se, kasvattaako painotettu perusopetus eriarvoisuutta peruskouluissamme. 

Kaupungit saavat tietoa painotettuun opetukseen osallistumisen vaikutuksista oppimistuloksiin, koulutusvalintoihin ja mahdollisesti myös työmarkkinoilla pärjäämiseen kouluajan jälkeen.  

– Esimerkiksi se, että lapset opiskelisivat vain painotettua ainetta yhdessä ja olisivat muutoin hajasijoitettuna normaaleille luokille, voisi olla vähemmän eriarvoisuutta lisäävä tapa järjestää painotettua opetusta. Tarveperusteisen rahoituksen vaikuttavuusarviota voidaan puolestaan hyödyntää suoraan päätettäessä tarveperusteisen rahoituksen määristä ja käyttötavoista, sanoo Mellanen.

Pääkaupunkiseudun raideliikenteen vaikutukset yksilöiden liikkumiseen ja yritystoimintaan

Kiinteistötalouden apulaisprofessori Oskari Harjusen ja väitöskirjatutkija Touko Väänäsen (Aalto-yliopisto) hanke tuottaa tietoa liikenneinvestointien päätöksentekoon. 

Pääkaupunkiseudulla rakennetaan ja suunnitellaan runsaasti uusia raideyhteyksiä. Hanke keskittyy siihen, millä tavoin uudet raideyhteydet vaikuttavat pääkaupunkiseudun asukkaiden autonomistukseen, ajomääriin ja ruuhkaisuuden vähentämiseen sekä siihen, miten toteutetut raideyhteydet ovat vaikuttaneet esimerkiksi yritysten tuottavuuteen, uusien yritysten syntymiseen tai työllistämiseen.  

–&²Ô²ú²õ±è;Raideliikenteen vaikutuksista työmarkkinoihin ja ihmisten liikkuvuutta on tutkittu jonkin verran, mutta ei juurikaan Suomessa. Meidän tutkimuksemme tarjoaa uutta ja pitkään kaivattua tietoa liikennehankkeiden vaikutuksista juuri Suomen toimintaympäristössä, toteaa Harjunen.  

Erityisesti tutkimusryhmä arvioi Länsimetron ja Raide-Jokerin vaikutuksia pääkaupunkiseudun asukkaiden ja yritysten toimintaan. Tutkimuksen havaintoja voidaan hyödyntää tulevien raideprojektien vaikutusten arvioimisessa ja pääkaupunkiseudun liikennesuunnittelussa.

Tieverkkojen häiriöiden tutkimus kaupunkienliikenteen kestävyyden suunnittelussa 

Kaupunkitaloustieteen apulaisprofessorien Pablo Warnesin ja Prottoy Akbarin (Aalto-yliopisto) tutkimushanke arvioi ja kuvaa, kuinka paljon liikennehäiriöt hidastavat matkustamista, miten tienkäyttäjät sopeutuvat häiriötilanteisiin sekä millaisia vaikutuksia tiekäyttäjien valinnat aiheuttavat muulle liikenneverkostolle.  

–&²Ô²ú²õ±è;Tällä hetkellä olemassa on hyvin vähän empiiristä tietoa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat liikenneverkon joustavuuteen ja miten tulevaisuuden haasteet, kuten väestönmäärän kasvu ja ilmastonmuutos vaikuttavat liikenteeseen ja infran kehitystarpeisiin, kertovat Warnes ja Akbar.

Tutkimushankkeessa tieverkon ja matkustuskäyttäytymisen ilmiöitä tutkitaan hyödyntämällä reaaliaikaista tietoa matka-ajoista, äärimmäisistä sääolosuhteista, tieonnettomuuksista ja liikennevirroista kaikissa Pohjoismaiden suurissa kaupungeissa.

Hankkeessa kehitetään uudenlaista datainfrastruktuuria mm. käsittelemällä miljoonia simuloituja matkoja Google Mapsista reaaliaikaisten matka-aikojen saamiseksi. 

Tarkoituksena on tuottaa lisää tietoa siitä, mitkä tekijät tekevät kaupunkien liikenneverkoista kestävämpiä liikennehäiriöitä vastaan, jotta kaupungit voivat mukautua paremmin kestämään erilaisia sokkeja. 

Tutkittua ja ajankohtaista tietoa päätöksenteon tueksi

Kaupunkivaikutus-yhteistyöhanke on tiedeyhteistyön malli, jossa 

• Helsinki, Espoo ja Vantaa tekevät yhteistyötä Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston sekä niiden tutkijoiden kanssa.
• Vuosittain rahoitetaan 2–4 korkeatasoista, kaupunkeihin liittyvää tutkimushanketta. Rahoitusta hankkeille on vuosittain jaossa yhteensä noin 400 000 euroa.
• Tavoitteena on tuoda ajankohtaista ja luotettavaa tutkimustietoa kaupunkien päätöksenteon ja kehittämisen tueksi.
• Hyödynnetään kaupunkien uutta, sekä olemassa olevaa tietoaineistoa vaikuttavuuteen painottuvalla lähestymistavalla.
• Tutkimushankkeiden sujuvaa yhteistyötä kaupunkien kanssa edesauttaa jokaiselle hankkeelle perustettava seurantaryhmä, joiden jäsenet koostuvat kaupunkien edustajista.