Uutiset

Ligniinistä kestävä ratkaisu tulevaisuuden energiavarastointiin

Tarvitsemme vaihtoehtoisia biopohjaisia kemikaaleja ja materiaaleja voidaksemme irrottautua fossiilitaloudesta. Biojalostamoiden sivuvirtana syntyvä ligniini on lupaava biopohjainen yhdiste hartsi- tai energiavarastoinnin sovelluksiin.
Lasilautasella on kasa tummanruskeaa jauhetta valkoisella pinnalla.
Photo: VTT

Business Finlandin rahoittaman SmartRecovery-hankkeen tavoitteena oli edistää suomalaisten teollisuusalojen siirtymää biopohjaisiin ratkaisuihin vauhdittamalla ligniinin kaupallistamista ja mahdollistamalla uusien ligniinipohjaisten tuotteiden ja materiaalien markkinoille tulon. 

Tällä hetkellä kaupallisesti saatavilla olevaa ligniiniä on haastavaa hyödyntää sellaisenaan erilaisiin applikaatioihin, sillä sen käyttö edellyttää muokkaamista.  Ligniiniä voidaan muokata esimerkiksi kemiallisesti tai siitä voidaan muodostaa nanopartikkeleita. Nämä ovat hyviä vaihtoehtoja, mutta lisäävät kustannuksia.

Uudessa LigniSmart-menetelmässä kraft ligniini voidaan eristää sellaisessa muodossa, että se on suoraan hyödynnettävissä eri applikaatioissa. Elinkaarianalyysin perusteella prosessi tuottaa vähemmän kemikaalijätettä kuin käytössä olevat ligniininsaostusmenetelmät, joten uusi menetelmä on myös ympäristöystävällisempi.

Kehitetyllä LigniSmart teknologialla eristetty ligniini soveltuu erityisen hyvin hiiltämiseen ja kovahiilenä energiavarastointiin

Projektissa kehitetty ligniini käyttäytyy ainutlaatuisella tavalla korkeissa lämpötiloissa. Kehitetyllä teknologialla talteen otettu ligniini on stabiili eikä kuohu hiillon aikana, kuten kaupallinen ligniini. Tämän takia ligniini pysyy irrallisena jauhona kuumennuksen jälkeenkin. Tämä on ehdoton etu kovahiilen jatkojalostamisessa, kun työläs ja energiaintensiivinen jauhatusvaihe jää kokonaan pois kuumennuksen jälkeen. 

“Ensimmäisten tulosten perusteella kovahiili toimii yhtä hyvin Li-ioniakkusovelluksissa kuin kaupallinen kovahiili. Tulokset ovat hyvin lupaavia erilaisiin energiavarastointisovelluksiin,” kertoo tutkimuspäällikkö Katariina Torvinen.

Nopeampaa laadunvalvontaa teollisiin olosuhteisiin

Projektin aikana kehitettiin myös ligniinin analytiikkaa. Perinteisesti ligniinianalytiikka on työlästä ja aikaa vievää. Tasalaatuisen ligniinituotteen varmistamiseksi tarvitaan tekniikoita, joilla ligniinin laatua voidaan arvioida nopeasti ja helposti. 

Lisäksi projektissa saatiin perustavanlaatuista tietoa ligniinipartikkelien sisäisestä rakenteesta sekä laboratorioympäristössä että teollisissa olosuhteissa. 

”SmartRecovery-projektin ansiosta olemme voineet käyttää edistyneitä tutkimusmenetelmiä, kuten synkrotronisäteilyä, teollisuudelle tärkeiden ligniininäytteiden tutkimiseen. Työn tulokset tukevat ligniinin karakterisointimenetelmien kehittämistä ja ovat myös mielenkiintoisia ligniinin vuorovaikutusten ja saostumiskäyttäytymisen näkökulmasta”, kertoo akatemiatutkija Paavo Penttilä Aalto-yliopistolta.

Projektin tuloksia esitellään julkisessa seminaarissa ” Lignin in focus: Key results, industry cases, and future opportunities” 3.4.2025 (Innopoli2, Tekniikantie 14, Espoo). 

Ligniiniteemaista seminaaria ovat järjestämässä CLIC Innovation ja 4R Ecosystem, SmartRecovery-projekti sekä ExpandFibre-ohjelman siirtymävaihe 2025.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Valkoiseen pukeutunut nainen seisoo pukuhuoneessa, jossa violettia seinää, valaistu peili ja riippuvia vaatteita.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin

Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä

Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kuka julkaisee avoimet julkaisumme?

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat suosivat julkaisemista suurten kustantajien kirjoittajamaksullisissa avoimissa lehdissä. Kirjoittajille maksuttomissa avoimissa lehdissä kustantajana on usein yliopisto tai tieteellinen seura.
Henkilö nojaa kädet ristissä suuren puunrunkoon, yllään harmaa nappipaita ja mustat housut.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Markus Joutsela: “Pakkaus on alihyödynnetty media, käyttöliittymä ja kokemuksellinen elementti”

Minä väitän -sarjassamme lehtori ja tutkija Markus Joutsela tarkastelee, miten käyttäjälähtöinen suunnittelu voi muuttaa tavan, jolla pakkauksia tehdään ja koetaan.