Uutiset

Metsähovissa kerätään merkittävää tietoa kansainväliseen käyttöön

Suomalainen radio-observatorio on mukana konsortiossa, joka sai 10 miljoonan euron rahoituksen Euroopan komissiolta.
aalto_metsahovi__jonitammi_www_fi_fi.jpg

Metsähovin tähtitieteellinen radio-observatorio Kirkkonummella on mukana 13 maan ja 28 johtavan radioastronomian tutkimuslaitoksen konsortiossa, joka on saanut Euroopan komissiolta 10 miljoonan euron rahoituksen neljäksi vuodeksi. RadioNet-konsortion tavoitteena on tiivistää eurooppalaista yhteistyötä ja vahvistaa Euroopan johtoasemaa radioastronomian alalla.

Metsähovin radiotutkimusasemalla seurataan jatkuvasti avaruutta ja aktiivisten galaksien eli kvasaarien toimintaa. Aseman valttina on halkaisijaltaan 14-metrinen radioteleskooppi, jonka mittauksille on maailmalla kysyntää.

”Kvasaareissa osa galaksin keskustan mustaan aukkoon putoavasta aineesta sinkoutuu ulos lähes valonnopeudella liikkuvina suihkuina. Nämä suihkut ovat koko maailmankaikkeuden voimakkaimpia säteilijöitä. Suihkuista saadaan kuitenkin muodostettua kokonaiskuva vasta yhdistämällä monilla eri taajuuksilla tehtyjä mittauksia. Metsähovissa havaitaan kohteita 2–150 gigahertsin taajuuksilla, ja muun muassa Metsähovin suuren radioteleskoopin havainnot 37 gigahertsin taajuudella ovat ainutlaatuisia maailmassa”, Metsähovin johtaja Joni Tammi kertoo.

”Metsähovi on tehnyt VLBI-mittauksissa yhteistyötä jo 25 vuoden ajan eri maailmankolkissa sijaitsevien observatorioiden kanssa. Nyt olemme mukana konsortiossa, joka vahvistaa entisestään Metsähovin merkittävää asemaa eurooppalaisten yhteistyökumppaneiden joukossa", Tammi jatkaa.

Tutkijoita kiinnostaa galaksien yksityiskohdat

RadioNet-konsortio käyttää tutkimuksissaan konsortion jäsenten radioteleskooppeja ja havaintoja, joihin kaikilla jäsenillä on vapaa pääsy. Jäsenet yhdistävät voimansa muun muassa kehittääkseen uusia radiovastaanottimia ja niiden ohjelmistoja, joita tarvitaan käsittelemään valtavia tietovirtoja ja varmistamaan, että tiedot ovat korkealaatuisia ja häiriöttömiä.

”Yhdistämällä koko Euroopan ja maailman radio-observatorioiden tiedot voimme muodostaa kuvia, joiden erotuskyky vaatisi muuten teleskoopin, jonka halkaisija on tuhansia kilometrejä”, kertoo radioastronomian Max Planck instituutin professori ja RadioNet-konsortion vetäjä Anton Zensus.

Astronomit tutkivat myös linnunradan ja muiden galaksien keskeisten alueiden yksityiskohtia ja toivovat saavansa kuvan galaksimme keskustassa olevan mustan aukon välittömästä läheisyydestä lyhyillä aallonpituuksilla.

äپٴDz:

Metsähovin johtaja Joni Tammi
puhelin: 029 442 4858 (arkisin klo 9–16)
metsahovi@aalto.fi

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Valkoiseen pukeutunut nainen seisoo pukuhuoneessa, jossa violettia seinää, valaistu peili ja riippuvia vaatteita.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin

Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Two students and a professor sitting around a table, talking and looking at laptop screen.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Tule uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi joulukuussa 2025

lmoittaudu uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi orientaatiopäiville!
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä

Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kuka julkaisee avoimet julkaisumme?

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat suosivat julkaisemista suurten kustantajien kirjoittajamaksullisissa avoimissa lehdissä. Kirjoittajille maksuttomissa avoimissa lehdissä kustantajana on usein yliopisto tai tieteellinen seura.