Uutiset

Nimisampo jauhaa tietoa miljoonista suomalaisista paikannimistä

Nimisampo on uusi, kaikille avoin semanttisen webin verkkopalvelu suomalaisesta paikannimistöstä kiinnostuneiden tutkijoiden ja suuren yleisön käytettäväksi. Nimistöä voi tarkastella kartoilla, datana ja tilastollisesti.
Nimisampo. Kuva: Eero Hyvönen.
Käyttäjä voi Nimisammossa vertailla esimerkiksi Äijä- ja Ukko/Ukon- alkuisten paikannimien esiintymistä Suomessa lämpökarttojen avulla. Kuva: Eero Hyvönen.

Nimisampo perustuu digitoimaan Nimiarkistoon, johon on kerätty kansalaisilta 2,3 miljoonaa paikannimitietoa yli sadan vuoden aikana, sekä Maanmittauslaitoksen 800 000 nimeä sisältävään Paikannimirekisteriin. Nämä linkittyvät toisiinsa paikkatyyppien ja koordinaattitiedon kautta.

Lisäksi järjestelmään on liitetty yli 30 000 paikkaa luovutetun Karjalan kartoista, Senaatin kartasto ja yli 4,1 miljoonaa paikannimeä yhdysvaltalaisen Getty-säätiön historiallisista paikoista (Thesaurus of Geographical Names, TGN).

Palvelusta on hyötyä myös sukututkimuksessa. Varsin monet sukunimet on muodostettu paikannimistä, jotka voivat olla esimerkiksi asutusnimiä.

Eero Hyvönen

Nimisampo on nimistöntutkijan monipuolinen ja uusia mahdollisuuksia avaava “työpöytä”, nyt kun jättiläismäisiä paikannimiaineistoja on digitoitu tutkimuksen hyödynnettäväksi avoimena datana.

“Nimistöntutkimuksessa Nimisampo tarjoaa uusia näkymiä esimerkiksi paikannimien variaation tutkimukseen, kun eri aineistolähteiden nimiä voi verrata keskenään ja selvittää vaikkapa sitä, onko samalla paikalla eri aineistoissa eri nimiä”, toteaa professori, nimistöntutkija Terhi Ainiala Helsingin yliopistosta.

Nimisampo on taottu Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden yhteistyössä Aalto-yliopiston semanttisen webin teknologian tutkijoiden kanssa.

“Palvelusta on hyötyä myös sukututkimuksessa. Varsin monet sukunimet on muodostettu paikannimistä, jotka voivat olla esimerkiksi asutusnimiä tai luontokohteita”, sanoo hankkeen vetäjä, HELDIG-keskuksen johtaja ja Aalto-yliopiston professori Eero Hyvönen.

HELDIG-keskus pyrkii edistämään yhteistyötä humanististen ja teknisten alojen välillä, ja Nimisampo on tästä hyvä esimerkki. Nimisammon data on saatavilla avoimesti  kautta. Projektin rahoitti Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan Tulevaisuusrahasto.

äپٴDz:

Eero Hyvönen
Professori
Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto (HELDIG)
p. 050 3841618
eero.hyvonen@helsinki.fi

Terhi Ainiala
Professori
Helsingin yliopisto
p. 050 3185251
terhi.ainiala@helsinki.fi

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kuvan silmästä otti Matti Ahlgren.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Jätteet pois silmänpohjasta – kuivan ikärappeuman hoitoon on kehitetty lääketieteellinen hoitomenetelmä

Silmänpohjan ikärappeumasta kärsii reilu kolmasosa yli 80-vuotiaista. Valtaosalla kyseessä on taudin kuiva muoto, joka etenee hitaasti. Tähän kansantautiin ei ole tehokasta hoitoa, vaikka esimerkiksi antioksidanttien käyttöä on kokeiltu. Silmänpohjan ikärappeuman kuivan muodon eteneminen voidaan nyt mahdollisesti pysäyttää uudella, Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämällä hoitomenetelmällä.
Daniela da Silva Fernandes vasemmalla, Robin Welsch oikealla.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tekoäly saa meidät yliarvioimaan kognitiiviset kykymme – tutkimus paljastaa käänteisen ylivertaisuusvinouman

Uusi tutkimus varoittaa luottamasta sokeasti suuriin kielimalleihin loogisessa päättelyssä. Jos ChatGPT-keskustelussa käyttää vain yhden kehotteen, tekoälyn hyödyllisyys jää paljon rajallisemmaksi kuin käyttäjät ehkä ymmärtävät.
Hitesh Monga Aalto-yliopiston tutorin paidassa ja haalareissa seisoo tiiliseinällä olevan metallisen taideteoksen edessä
Opinnot Julkaistu:

Hitesh Mongan polku Aallossa – kesätyöntekijästä maisteriksi

Maisteriksi Communications Engineering -pääaineesta valmistunut Hitesh Monga kertoo rakentamastaan polusta Aallossa ja sen jälkeen
Apulaisprofessori Lauri Uotinen maanalaisten tutkimusten laboratoriossa. Kallioseinässä kaksi fotogrammetriassa käytettäviä automaattitunnistettavia merkkejä.
Nimitykset Julkaistu:

Esittelyssä kalliotekniikan apulaisprofessori Lauri Uotinen

Lauri Uotinen luo uutta tietoa maanalaisista tiloista fotogrammetrian ja kalliotekniikan avulla.