������

Heinäkuussa joukko opiskelijoita siirsi maa-aseman uuteen paikkaan kampuksella. Antennit ovat nyt valmiina ottamaan vastaan satelliittien lähettämää tietoa. Kuva: Petri Niemelä / Aalto-yliopisto

Suomen historian ensimmäinen satelliitti Aalto-1 on ollut jo pitkään valmiina lähtöön. Se toimitettiin toukokuussa Hollannin Delftiin ja integroitiin Innovative Solution in Space -yhtiön puhdastilassa kiinnityssäiliöön. Satelliitti odottaa kiinnityssäiliössä kuljetusta kohti laukaisupaikkaa Yhdysvaltojen länsirannikolla sijaitsevaa Vandenbergin tukikohtaa. SpaceX-yhtiö ei ole vielä vahvistanut satelliittia kuljettavan Falcon 9 -raketin lennon aikatauluja, mutta tiimiläiset odottavat laukaisun tapahtuvan loppuvuodesta tai tammikuun 2017 aikana.

”Teimme syyskuussa Aalto-2-satelliitille viimeiset tarkastukset ja kiinnitimme sen Nanoracks laukaisusovittimeen Innovative Solution in Space -yhtiön puhdastilassa Hollannissa. Aalto-1 odottaa laukaisua samassa paikassa, joten testasimme samalla myös sen toimivuuden”, satelliittien yksi arkkitehdeistä, tohtorikoulutettava Antti Kestilä kertoo.

Aalto-2-satelliitin arvioitu laukaisu on loppuvuodesta 2016 Yhdysvaltojen itärannikolta kohti kansainvälistä ISS:n avaruusasemaa.

Aalto-1 (kuvassa oikealla) ja Aalto-2 yhteiskuvassa Otaniemessä valmiina matkaan. Kuva: Antti Kestilä / Aalto-yliopisto

Uudistettu maa-asema tukee satelliittien missiota

Opiskelijat ovat ahkeroineet Espoon Otaniemessä koko kesän ajan, kun maa-asema siirrettiin uuteen paikkaan kampuksella. Uudistettu maa-asema tukee Aalto-1-, Aalto-2- sekä mahdollisesti myös Suomi100-satelliitin missiota. Satelliittien lähettämä tieto vastaanotetaan maa-asemalla.

”Pääasiassa maa-asema on Aalto-1 tarpeisiin, sillä se lähetetään noin 600 kilometrin korkeudessa olevalle maapallon napojen kautta kulkevalle radalle. Rata kulkee Otaniemen yllä ja kykenemme havainnoimaan sen vuorokausittain”, Kestilä kertoo.

Aalto-2 osallistuu kansainväliseen QB50-missioon. Projektiin osallistuu yhteensä 50 nanosatelliittia, jotka laukaistaan satelliittiryppäänä matalalle kiertoradalle. Kiertoradalla satelliitit levittäytyvät nopeasti laajalle alueelle ja tippuvat alle puolessa vuodessa ilmakehään, jossa ne palavat ilmanvastuksen voimasta.

”Aalto-2-satelliitin kiertorata on lähellä päiväntasaajaa ja siten hyvin kaukana Suomesta. Kaikkea havainnointia ei voida tehdä Suomessa ja tästä syystä missiossa on käytössä useita maa-asemia, joista pääseuranta tehdään lähempänä päiväntasaajaa”, tutkimusapulainen Petri Niemelä kertoo.

Diplomityötään Aalto-1-projektista tekevä Niemelä ylläpitää ja huoltaa maa-asemaa viikoittain. Aalto-1-satelliitin identtinen testikappale löytyy Otaniemestä, joten tietoliikenneyhteyksien testaaminen onnistuu helposti.

”Ensimmäiset opiskelijat valmistuivat diplomi-insinööreiksi Aalto-1-projektin parista jo vuonna 2012, jolloin myös Aalto-2-satelliitin rakentaminen alkoi jatko-opiskelijaprojektina. Kaikki on valmiina ensimmäisen satelliitin laukaisuun”, avaruustekniikan apulaisprofessori ja tiimien vetäjä Jaan Praks vahvistaa.

������ä�پ���ٴDz�:
professori, projektin vetäjä Jaan Praks
Aalto-yliopisto
jaan.praks@aalto.fi
puh. 050 420 5847

Tohtorikoulutettava Antti Kestilä
Aalto-yliopisto
antti.kestila@aalto.fi
puh. 045 131 0609

Tarkempaa tietoa Aalto-1-satelliitista ja materiaalia löytyy (aalto1.fi)
Katso video: (youtube.com)

Uutinen 14.7.2016: