������

Tampereen yliopiston, Aalto-yliopiston sekä itävaltalaisen CEU-yliopiston tutkijat selvittivät ihmisten sosiaalisten siteiden vahvuuksia uudessa tutkimuksessaan. Tutkijat keräsivät lähes kaksi miljardia sähköistä tai digitaalista vuorovaikutustilannetta tutkimuksen aineistoksi. Aineistoon kuului anonymisoituja metadatatietoja muun muassa puheluiden, tekstiviestien, sähköpostien sekä keskustelufoorumeiden viestien lähettäjistä, vastaanottajista ja lähetysajankohdista.

Tutkimus osoitti ihmisten muodostavan ja ylläpitävän sosiaalisia verkostojaan samoilla tavoilla riippumatta viestintäkanavasta.

”Havaitsimme, että ihmiset muodostavat samankaltaisia verkostoja niin ystäviensä ja perheidensä kanssa puhelimitse kuin tuntemattomien ihmisten kanssa keskustelufoorumeilla, vaikka näiden viestintäkanavien roolit ovat hyvin erilaisia”, sanoo professori Jari Saramäki Aalto-yliopiston tietotekniikan laitokselta. 

”Havaittu käyttäytymismalli on epäintuitiivinen, koska näillä kanavilla on niin erilaiset käyttötarkoitukset – harvemmin ajattelemme, että tapamme soitella ihmisille on verrattavissa tapaamme osallistua internetin keskustelupalstojen puheenaiheisiin. Kaikissa kanavissa suurin osa ihmisistä panostaa eniten vain muutamaan verkostonsa jäseneen.”

Aiemmat tutkimukset ovat vihjanneet tällaisen sosiaalisen käyttäytymismallin olemassaolosta, mutta sen yleistettävyyttä ei ole aiemmin selvitetty.

”Matemaattisen mallin avulla voimme johtaa tämän käyttäytymismallin aiheutuvan kahdesta keskenään kilpailevasta mekanismista: panostamisesta vahvoihin sosiaalisiin siteisiin ja toisaalta viestinnästä tasapuolisesti kaikkien kanssa siteen vahvuudesta riippumatta”, sanoo Saramäki. ”Nämä mekanismit löytyvät kaikista tutkimistamme kanavista, mutta oletettavasti eri syistä – olen lähimpiin ystäviini yhteydessä, koska he ovat minulle läheisimpiä, mutta keskustelufoorumilla olen yhteydessä vain muutaman ihmisen kanssa jostain muusta syystä. Ehkä siksi, että se on helpointa.”

Ihmisten yleisessä taipumuksessa suosia muutamia ihmissuhteita havaittiin toisaalta myös yksilöllistä vaihtelua – osa ihmisistä on selvemmin taipuvainen suosimaan vahvimpia sosiaalisia suhteitaan, kun taas toiset ovat uteliaampia. Näitä taipumuksia oli aiemmassa tutkimuksessa onnistuttu todentamaan vain puhelindatalla, mutta nyt tutkijat onnistuivat osoittamaan ilmiön myös muissa viestintäkanavissa.

Ihmiset muuttuvat, käyttäytymistavat säilyvät

Yksilöiden sosiaaliset käyttäytymistavat paljastivat myös uutta tietoa sosiaalisten verkostojen jatkuvuudesta.

”Ihmisten sosiaalisen käyttäytymisen tavat pysyvät samanlaisina ajan kuluessa ja vaikka ihmiset sosiaalisissa verkostoissamme vaihtuisivat”, sanoo professori Gerardo Iñiguez Tampereen yliopistosta. ”On mahdollista, että nämä taipumukset ovat jokin käyttäytymiseemme liittyvä ominaispiirre, jonka mukaan toimimme niin yrityksen intranetissä kuin raskaan musiikin keskustelufoorumeilla.”

Tutkimus voi osaltaan edistää ymmärrystämme sosiaalisten verkostojen toiminnasta ja tukea ihmisten sosiaalisen elämän mielekkyyttä.

”Monipuoliset ihmissuhteet ovat tutkitusti yhteydessä pitkäikäisyyteen, ikäihmisten hyvinvointiin sekä parempaan immuniteettiin. Mielestämme on olennaista selvittää, miksi ihmiset muodostavat sosiaalisia verkostojaan eri tavoilla. Aiheen tutkiminen voi tuottaa tärkeää tietoa terveyttä edistävistä sosiaalisen kanssakäynnin muodoista”, sanoo Sara Heydari, väitöstutkija Aalto-yliopistosta.

Tutkimus julkaistiin hiljattain Nature Communications -�پ��������������ä.

��ä����: Gerardo Iñiguez, Sara Heydari, János Kertész & Jari Saramäki (2023). Universal patterns in egocentric communication networks. In Nature Communications. doi: