Suomi haluaa olla tekoälyssä maailman ykkönen
ääԾٱ Juha Sipilä puhui tekoälyn mahdollisuuksista Suomelle 7. helmikuuta Säätytaloon koolle kutsumassaan seminaarissa. ääԾٱ totesi, että tekoäly on yksi nopeimmin kasvavista globaaleista teknologioista. Sen vaikutukset tulevat olemaan valtavia. ääԾٱn mielestä tarvitaan visio: Suomi haluaa olla tekoälyssä maailman ykkönen.
”Tilaisuudessa todettiin tekoälyn olevan niin tärkeä asia Suomelle, että siihen pitää tarttua heti ja sitoutua pitämään sitä keskeisessä roolissa yli hallitusohjelmakausien. Tekoälyn aiheuttama mullistus on jo menossa, ja tietoisuus siitä on alkanut levitä yhteiskunnassa. Siitä huolimatta, panelisti Risto Siilasmaan sanoin, kasvun nopeus tekoälyn kaltaisilla eksponentiaalisen kasvun aloilla tulee aina yllättämään meidät”, kertoo paneelissa mukana ollut tietotekniikan laitoksen professori Samuel Kaski.
Tekoäly on laaja alue, jossa tarvitaan erityisesti koneoppimista ja algoritmeja. Lähellä ovat myös datatiede ja tiedon louhinta. Näillä alueilla Suomella ja Aalto-yliopistolla on pitkät tutkimusperinteet ja vahva nykyinen tutkimus.
“Tutkimuksessa emme ole suinkaan peukaloita pyöritelleet, vaan tekoäly on aivan keskeinen aihe. Nyt kun valtion ja yritysten korkeimmalla tasolla on tietoisuus tekoälystä, Suomella on mahdollisuus saada asioita aikaan. Olemme valmiita tarttumaan haasteeseen omalta osaltamme”, tähdentää Kaski lopuksi.
Tekoälypaneeleihin osallistuivat Kasken lisäksi muiden muassa elinkeinoministeri Mika Lintilä, johtaja Matti Apunen (EVA), pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen (Opetushallitus), tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen (F-Secure), puheenjohtaja Antti Palola (STTK), SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne, tutkimusjohtaja Anna Ronkainen (TrademarkNow), hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa (Nokia), toiminnanjohtaja Sari Stenfors (Augmented Leadership) ja toimitusjohtaja Harri Valpola (CuriousAI).
Kuva: Laura Kotila/Valtioneuvoston kanslia
Lue lisää uutisia
Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin
Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä
Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.
Kuka julkaisee avoimet julkaisumme?
Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat suosivat julkaisemista suurten kustantajien kirjoittajamaksullisissa avoimissa lehdissä. Kirjoittajille maksuttomissa avoimissa lehdissä kustantajana on usein yliopisto tai tieteellinen seura.