Suomi haluaa olla tekoälyssä maailman ykkönen
ääԾٱ Juha Sipilä puhui tekoälyn mahdollisuuksista Suomelle 7. helmikuuta Säätytaloon koolle kutsumassaan seminaarissa. ääԾٱ totesi, että tekoäly on yksi nopeimmin kasvavista globaaleista teknologioista. Sen vaikutukset tulevat olemaan valtavia. ääԾٱn mielestä tarvitaan visio: Suomi haluaa olla tekoälyssä maailman ykkönen.
”Tilaisuudessa todettiin tekoälyn olevan niin tärkeä asia Suomelle, että siihen pitää tarttua heti ja sitoutua pitämään sitä keskeisessä roolissa yli hallitusohjelmakausien. Tekoälyn aiheuttama mullistus on jo menossa, ja tietoisuus siitä on alkanut levitä yhteiskunnassa. Siitä huolimatta, panelisti Risto Siilasmaan sanoin, kasvun nopeus tekoälyn kaltaisilla eksponentiaalisen kasvun aloilla tulee aina yllättämään meidät”, kertoo paneelissa mukana ollut tietotekniikan laitoksen professori Samuel Kaski.
Tekoäly on laaja alue, jossa tarvitaan erityisesti koneoppimista ja algoritmeja. Lähellä ovat myös datatiede ja tiedon louhinta. Näillä alueilla Suomella ja Aalto-yliopistolla on pitkät tutkimusperinteet ja vahva nykyinen tutkimus.
“Tutkimuksessa emme ole suinkaan peukaloita pyöritelleet, vaan tekoäly on aivan keskeinen aihe. Nyt kun valtion ja yritysten korkeimmalla tasolla on tietoisuus tekoälystä, Suomella on mahdollisuus saada asioita aikaan. Olemme valmiita tarttumaan haasteeseen omalta osaltamme”, tähdentää Kaski lopuksi.
Tekoälypaneeleihin osallistuivat Kasken lisäksi muiden muassa elinkeinoministeri Mika Lintilä, johtaja Matti Apunen (EVA), pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen (Opetushallitus), tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen (F-Secure), puheenjohtaja Antti Palola (STTK), SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne, tutkimusjohtaja Anna Ronkainen (TrademarkNow), hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa (Nokia), toiminnanjohtaja Sari Stenfors (Augmented Leadership) ja toimitusjohtaja Harri Valpola (CuriousAI).
Kuva: Laura Kotila/Valtioneuvoston kanslia
Lue lisää uutisia
Koneoppiminen purkaa avaruuden kemian arvoituksia
Tähtitieteilijät voivat havaita tähtipölyssä monimutkaisia kemiallisia “sormenjälkiä” – mutta monia niistä ei ole vielä tunnistettu. SpaceML-hanke yhdistelee koneoppimisen simulaatioita ja laskennallista kemiaa, jotta tutkijat voivat selvittää miten molekyylit muodostuvat ja kehittyvät avaruudessa.
Katalyysi uudessa valossa: mikrotason vuorovaikutukset voivat tehostaa puhtaan energian teknologioita
Uusi tutkimus avaa tarkemman näkymän siihen, miten katalyytit toimivat kemiallisten reaktioiden aikana. Löydös voi auttaa kehittämään tehokkaampia materiaaleja esimerkiksi vihreän vedyn tuotantoon ja kestävämpään kemianteollisuuteen.
Vuosikatselmus loi katsauksen menneeseen vuoteen
Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun vuosikatselmuksessa tehtiin kattava katsaus kuluneeseen vuoteen ja palkittiin ansioituneita yhteisön jäseniä.