Tuore selvitys: Koulujen tarveperusteista rahoitusta voisi kohdentaa nykyistä tarkemmin
Oppilaiden sosioekonomisista taustoista johtuvia oppimiseroja pyritään Suomessa tasoittamaan suuntaamalla osalle kouluista lisäresursseja tarveperusteisella rahoituksella. Aalto-yliopiston, VATT:n, Helsingin yliopiston ja Helsinki GSE:n tutkijoiden tuore selvitys kertoo, miten rahoituksen kohdentaminen voitaisiin toteuttaa nykyistä tehokkaammin rekisteriaineistojen avulla. Selvitys on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama.
”Tavoitteena on käyttää olemassa olevaa tietovarantoa siten, että tarveperusteinen rahoitus kohdentuu mahdollisimman tarkasti. Lisäksi pyrimme vähentämään hallinnollisesta työstä syntyviä turhia kustannuksia”, selvitysryhmän johtaja, Aalto-yliopiston taloustieteen apulaisprofessori Matti Sarvimäki kertoo.
Selvityksessä ehdotetaan toimintamallia, jossa tarveperusteisen rahoituksen kriteereinä käytetyt oppilaiden taustaominaisuudet kerättäisiin hallinnollisista rekistereistä. Näiden tietojen perusteella muodostettaisiin koulukohtainen indeksi, joka toimisi rahoituksen kohdentamisen perusteena. Mahdollisia oppilaiden taustatietoja ovat esimerkiksi perheen aikuisten työssäkäynti, tulotaso, koulutusaste ja maahanmuuttajatausta. Selvityksessä esitellään myös vaihtoehtoisia tapoja arvioida, miten suuri paino eri taustaominaisuuksille on mielekästä antaa tarveperusteisen rahoituksen kriteereitä muodostettaessa.
Ehdotetun mallin hyödyt syntyvät pääasiassa kahdella tavalla: uusi malli lisäisi nykytilanteeseen verrattuna merkittävästi rahoituksen kohdentumisen tarkkuutta ja läpinäkyvyyttä, ja se poistaisi hallinnon eri tasoilta tarpeen käsitellä tarveperusteiseen rahoitukseen liittyviä hakemuksia.
”Mikäli tällainen järjestelmä perustettaisiin, antaisi se erinomaisen työvälineen valtion ja kuntien tiedolla johtamisen ja päätöksenteon tukemiseen. Tällainen järjestelmä tuottaisi koulukohtaisia tunnuslukuja aineistoista, joihin kunnilla ei muutoin ole itsenäistä pääsyä”, kuvailee selvitystyössä mukana ollut Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen apulaisprofessori Venla Bernelius.
Ehdotettu toimintamalli itsessään ei vielä kerro tarvittavan lisäresurssoinnin määrää, eikä sen vaikuttavuutta. Työryhmä esittääkin, että opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistäisi aiheeseen liittyvää jatkotutkimusta ja toteuttaisi toimenpiteitä, joilla voitaisiin päästä pureutumaan lisäresursoinnin vaikuttavuuteen.
Lue koko selvitys:
äپٴᲹ:
Apulaisprofessori Matti Sarvimäki
+358 40 304 45515
etunimi.sukunimi@aalto.fi
Taloustieteen laitos
Taloustieteen laitos tarjoaa kattavan näkemyksen talouksien toiminnasta ja yritysten toimintaympäristöstä.
Lue lisää uutisia
Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin
Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Tekoäly saa meidät yliarvioimaan kognitiiviset kykymme – tutkimus paljastaa käänteisen ylivertaisuusvinouman
Uusi tutkimus varoittaa luottamasta sokeasti suuriin kielimalleihin loogisessa päättelyssä. Jos ChatGPT-keskustelussa käyttää vain yhden kehotteen, tekoälyn hyödyllisyys jää paljon rajallisemmaksi kuin käyttäjät ehkä ymmärtävät.
Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä
Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.