Uutiset

Uusi nanokeksintö voi tuoda mikroskoopin ominaisuudet älypuhelimeen

Tutkijaryhmä suunnitteli maailman pienimmän spektrometrin. Sen ansiosta jopa älypuhelimen kameralla voi tulevaisuudessa arvioida esimerkiksi lääkkeiden ja elintarvikkeiden laatua.
nanowire spectrometer imaging a cell. image ella maru studio
Taiteilijan näkemys nanolankaspektrometristä kuvantamassa solua. Kuva: Ella Maru Studio.

Spektrometri on valon spektriä mittaava laite, jota käytetään laajasti teollisuudessa ja tieteellisessä tutkimuksessa. Optisilla spektrometreillä voidaan tutkia niin miljoonien valovuosien päässä olevia galakseja kuin proteiinimolekyylien ominaisuuksia.  Nyt Aalto-yliopiston tutkijat ovat yhdessä kansainvälisten kollegoidensa kanssa kehittäneet maailman pienimmän, vain yksittäisestä nanolangasta koostuvan spektrometrin. Cambridgen yliopiston johtama tutkimus julkaistiin juuri .

Suurin osa spektrometreista mittaa valon eri spektrikomponentteja erillisillä elementeillä, mikä tekee laitteiden kutistamisesta kolikkoa pienemmiksi haastavaa.  Nyt kehitetty laite on kooltaan vain alle tuhannesosa aiemmissa tutkimuksissa kehitetyistä laitteista. Tutkijat käyttivät nanolankaa, jonka materiaalikoostumus vaihtelee sen eri kohdissa. Nanolangan eri osiot reagoivat näkyvän valon spektrin eri väreihin. Osioista saatavat yksittäiset vasteet syötetään tietokonealgoritmiin, jolla voidaan rekonstruoida saapuvan valon spektri.

 ”Nanolangan ainutlaatuinen rakenne mahdollistaa valon eri värien tehokkaan erottelun”, sanoo professori Zhipei Sun Aalto-yliopistosta.

”Lähestymistapamme mahdollistaa spektroskopialaitteiden ennennäkemättömän pienentämisen. Ne voidaan asentaa suoraan älypuhelimiin ja saada näin laboratorion tehokkaat analyysitekniikat käden ulottuville”, sanoo tutkimusta johtanut Tawfique Hasan Cambridgen yliopistosta.

Implanteista älylaitteisiin

Yksi lupaavimmista käyttökohteista on biologia. Koska laite on niin pieni, sillä voidaan kuvantaa yksittäisiä soluja suoraan ilman mikroskooppia. Toisin kuin muissa kuvantamistekniikoissa, nanolankaspektrometrilla kerätyt tiedot sisältävät yksityiskohtaisen analyysin jokaisen pikselin kemiallisesta sormenjäljestä. 

Älypuhelimeen asennettua nanospektrometriä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi elintarvikkeiden tuoreuden tai lääkkeiden laadun arvioinnissa sekä väärennettyjen esineiden tunnistamisessa.

”Uusia nanolankalaitteita, joilla on ennätysmäinen peittoalue ja laaja spektrivaste, voidaan hyödyntää hyvin erilaisissa akateemisissa ja teollisissa sovelluksissa, kuten biologisissa implanteissa ja puettavissa älylaitteissa”, Zhipei Sun sanoo.

Aalto-yliopistossa tutkitaan nanolankojen valmistusta ja ominaisuuksia sekä kehitetään niiden avulla uusia sovellutuksia fotoniikkaan ja kvanttiteknologiaan.

Julkaisutiedot:

. DOI: 10.1126/science.aax8814

äپٴᲹ

Aalto University / Aalto satellite / photo: Mikko Raskinen

Elektroniikan ja nanotekniikan laitos

Teemme elektroniikan ja nanotekniikan laitoksella laaja-alaista tutkimusta sähkömagneettisen, mikro- ja nanoteknologian, radiotekniikan ja avaruusteknologian aloilla. Ensimmäinen suomalainen satelliitti Aalto-1 toteutettiin laitoksella opiskelijahankkeena.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Maarit Korpi-Lagg, Pekka Marttinen, Robin Ras
Nimitykset, Yliopisto Julkaistu:

Uudet varadekaanit valittu Perustieteiden korkeakouluun

Perustieteiden korkeakoulun vaikuttavuuden varadekaaniksi valittiin Maarit Korpi-Lagg, opetuksen varadekaaniksi Pekka Marttinen ja tutkimuksen varadekaaniksi Robin Ras.
Sininen sähköpotkulauta pysäköitynä merkitylle kiveykselle
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Sähköpotkulaudat vakiintuivat osaksi kaupunkiliikennettä – tutkijat peräänkuuluttavat kaupungeilta aktiivisempaa ohjausta

Laaja tutkimus osoittaa, että jaettavat sähköpotkulaudat, kaupunkipyörät ja tavarapyörät ovat vakiintumassa osaksi kaupunkiliikennettä ympäri maailmaa. Tutkijoiden mukaan kuntien ja valtion tulisi ohjata mikroliikkumisen kehitystä aktiivisesti sen sijaan, että ilmiötä pidettäisiin ohimenevänä.
Kirjan kansi, jossa tekstiä, kuvassa kallio, graffiteilla peitetty bunkkeri ja Aalto-yliopiston logo
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Kenen Turku -kirja haastaa kaupunkisuunnittelun ja vaatii lisää vihreyttä myös tiiviiseen kaupunkiin

Tuore kirja kokoaa yhteen Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtiopiskelijoiden näkemyksiä siitä, miten kaupunki voisi olla vehreämpi ja elinkelpoisempi paitsi ihmisille myös muille lajeille.
Uudella ultraäänineulalla saadaan kaksin- tai kolminkertainen määrä kudosnäytettä verrattuna aikaisempiin neulabiopsian menetelmiin. Kuva: Kalle Kataila, Aalto-yliopisto.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Uudella ultraäänineulalla jopa kolme kertaa suurempi näyte – voi mahdollistaa harppauksen syöpädiagnostiikkaan

Aalto-yliopistossa jo vuosia kehitetyn uudenlaisen lääketieteellisen neulan soveltuvuutta kasvaindiagnostiikkaan on tutkittu yhteistyössä Helsingin yliopistollisen sairaalan HUSin kanssa. Äskettäin julkaistun tutkimuksen perusteella sylkirauhaskasvaimet voitaisiin diagnosoida ultraäänineulan avulla huomattavasti aiempaa tarkemmin. Menetelmää on nyt käytetty onnistuneesti kymmenellä henkilöllä.