������

Kansallisesti WorkPartner-robotti (Työkaveri) on tarjonnut esimerkiksi tärkeän referenssin ja koulutusympäristön uuden sukupolven liikkuvien koneiden automaatiokehityksessä. 

Merkittävä lahjoitus museolle

Tekniikan museon johtaja Marjo Mikkola vastaanotti lahjoituksen koko hankkeesta vastanneelta emeritusprofessori Aarne Halmeelta 1. joulukuuta 2015 Tekniikan museon tiloissa.

–Tämä on museon kannalta merkittävä lahjoitus, josta olemme erittäin iloisia. Näkisin, että museomme saa nyt lahjoituksen, jota voi pitää modernin robottiajan alun symbolina, Mikkola kiitteli.

Emeritusprofessori Aarne Halme ja Tekniikan museon johtaja Marjo Mikkola allekirjoittivat
sopimuksen robotin luovuttamisesta.

WorkPartnerin mukana museoon jäivät myös laajat kontekstitiedot, mm. tarkka dokumentaatio sen kehitysvaiheista ja videoita. Tarkasti dokumentoidut tiedot robotista antavat lisäarvoa itse lahjoitukselle.

Museoinnin yhteydessä itse robottia ei ole tarkoitus saattaa toimintakuntoiseksi, mutta se puhdistetaan ja ehostetaan esittelykuntoon. 

WorkPartnerin historiaa

WorkPartner on TKK:ssa vuosina 1998 – 2006 kehitetty uuden sukupolven palvelurobotti. Robotin suunnittelu aloitettiin Teknillisen korkeakoulun Automaatiotekniikan laboratoriossa 1997 professori Aarne Halmeen johdolla osana TEKESin SMART-ohjelmaa.

SMART-ohjelman päätyttyä 2001 robotin kehittämistä jatkettiin edelleen vuoden 2006 loppuun. Rahoituksesta vastasi jatkossakin pääosin TEKES ja teollisuuskonsortio, mutta myös Suomen Akatemia ja EU tukivat kehitystä omissa ohjelmissaan. Jatkohankkeissa, joita toteutettiin vuosina 2007–2013 Suomen Akatemian rahoittaman Älykkäiden koneiden huippuyksikön aikana, tutkimusta jatkettiin soveltamalla tuloksia liikkuvien työkoneiden kehitykseen.

Alun perin robotti rakennettiin kehittäjiensä tutkimustoiminnan koealustaksi.

Se toimi pitkän elinkaarensa aikana aktiivisessa roolissa myös monissa muissa kehityshankkeissa sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

– Hankkeen päätavoitteena oli kehittää perusteknologiaa ja saada monipuolista kokemusta uudentyyppisen mekatronisen laitteen kehitystyöstä. Kehitystyössä käytettiin runsaasti sellaisia uusia ratkaisuja, joiden voitiin olettaa tulevan teolliseen käyttöön seuraavan 10 vuoden kuluessa, kertoi Halme robotin taustasta.

WorkPartnerista haluttiin tehdä erilainen robotti ja sille asetettiin käytännön tavoitteita. Se suunniteltiin toimivaksi ulko-olosuhteissa ja sen liikuntajärjestelmäksi valittiin neljän jalan varassa toimiva pyörän ja jalan hybridi, eli siinä voidaan käyttää pyöriä tai jalkoja tai molempia yhdessä. Toinen esimerkki hybridisoinnista on havainnointijärjestelmä, joka perustuu kameran ja laser-etäisyysmittauksen yhdistämiseen.

Tavoitteena oli mahdollisimman monipuolisen tutkimustiedon tuottaminen

Ensisijaisena tavoitteena hankkeessa ei ollut suoranaisen tuotekehityksen tukeminen, eli WorkPartner-tyyppisen robotin tuominen kaupallisille markkinoille, vaan mahdollisimman monipuolisen tutkimustiedon tuottaminen teollisuudelle niistä mahdollisuuksista, joita digitalisointi koneenrakennuksessa avaa. Tässä mielessä kehityshanke onnistui varsin hyvin.

WorkPartner-robotin tutkimus- ja kehitystyöhön osallistui vuosien varrella kaiken kaikkiaan noin 20 henkilöä professori Halmeen johtamassa tutkimusryhmässä. Tämän lisäksi robotin ympärillä tehtiin lukuisia opiskelijoiden harjoitustöitä. Väitöskirjoja tehtiin 4, lisensiaatin töitä 5 ja diplomitöitä yhteensä 15 kappaletta.

Kehityshanke ja siinä syntyneet tulokset olivat täysin julkisia ja avoimia kaikille.

Robotin toiminnalliset tavoitteet kaikkien sen osajärjestelmien osalta oli asetettu varsin korkealle ja sen rakenteissa käytettiin kaikkein uusinta teknologiaa.

Median kiinnostus WorkPartneria kohtaan on ollut myös suurta koko sen historian ajan. Siitä on tehty useita tv-dokumentteja niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

Teksti ja kuvat: Annika Artimo