Uutiset

Yrityksen anteeksipyyntöä seuraa usein osallisten hiljentäminen ja skandaalin unohtaminen

Tutkimuksen mukaan yritykset vähättelevät ongelmaa ja yrittävät siirtää huomion muualle.

Aalto-yliopiston ja Cass Business Schoolin tutkimuksen mukaan suuret yhtiöt yrittävät usein selvitä yhteiskuntavastuuta koskevista virheistään pyytämällä ensin anteeksi ja sitten hiljentämällä asianosaiset. Tämän jälkeen ne yrittävät kätkeä tapahtumasta muistuttavat jäljet. Näin tehdessään yritykset ottavat riskin, koska unohtamalla tapahtuneen ne saattavat tehdä saman virheen myöhemmin uudestaan.

Tohtorikoulutettava Jukka Rintamäki Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta kertoo, että suuryritykset käyttävät monia tapoja virheistä selviämiseen: vähättelevät virheen aiheuttamaa ongelmaa, vierittävät syyn jollekin joukolle ja yrittävät siirtää huomion muihin asioihin.

– Esimerkiksi Volkswagen syytti isomman joukon tekemistä virheistä johtoa ja yksittäisiä ihmisiä, joista osa on jo erotettu, Rintamäki sanoo.

Yritykset tekevät paljon työtä unohtaakseen menneet virheet. Tutkijoiden mukaan yritykset saattavat esimerkiksi hankkiutua eroon ihmisistä, jotka muistavat, mikä meni vikaan. Nämä ihmiset joko työnnetään yhtiössä syrjään tai saadaan jättämään yhtiö. Yritykset myös peittävät jäljet poistamalla maininnat virheistä eri yhteyksissä sekä hankkiutumalla eroon virheisiin liittyvistä koneista ja teknologiasta.

Kahdenlaisia vaikutuksia

Tutkijoiden mukaan virheiden unohtamisella on kahdenlaisia vaikutuksia. Yhtäältä virheiden unohtaminen auttaa yritystä luomaan myönteisen käsityksen itsestään ja jatkamaan eteenpäin. Toisaalta tutkijat pitävät kuitenkin riskinä sitä, että virheet unohtaessaan yritykset toistavat vanhat erheensä.

Virheen selkeää anteeksipyyntöä tutkijat pitävät yrityksiltä järkevänä käytöksenä. Mitä nopeammin yritys ottaa täyden vastuun teostaan ja pyytää virhettään anteeksi, sitä nopeammin osalliset ovat valmiita antamaan vanhan asian olla.

Tutkimuksen ovat tehneet yhdessä Aalto-yliopiston ja lontoolaisen Cass Business Schoolin tutkijat. Tutkimus esittelee esimerkkejä useiden eri yritysten toiminnasta yhteiskuntavastuuseen liittyvissä virheissä. Volkswagenin toimintaa ei ole esitelty tässä tutkimuksessa.

äپٴᲹ:

Tohtorikoulutettava Jukka Rintamäki
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
jukka.rintamaki@aalto.fi
Puh: 050 320 9789

Artikkeli: Sébastien Mena, Jukka Rintamäki, Peter Fleming and André Spicer On the forgetting of corporate irresponsibility julkaistaan Academy of Management Review -lehdessä

Artikkelin voi jo lukea verkossa

Sébastien Mena, Peter Fleming ja André Spicer ovat Cass Business Schoolin tutkijoita.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Valkoiseen pukeutunut nainen seisoo pukuhuoneessa, jossa violettia seinää, valaistu peili ja riippuvia vaatteita.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin

Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä

Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kuka julkaisee avoimet julkaisumme?

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat suosivat julkaisemista suurten kustantajien kirjoittajamaksullisissa avoimissa lehdissä. Kirjoittajille maksuttomissa avoimissa lehdissä kustantajana on usein yliopisto tai tieteellinen seura.
Henkilö nojaa kädet ristissä suuren puunrunkoon, yllään harmaa nappipaita ja mustat housut.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Markus Joutsela: “Pakkaus on alihyödynnetty media, käyttöliittymä ja kokemuksellinen elementti”

Minä väitän -sarjassamme lehtori ja tutkija Markus Joutsela tarkastelee, miten käyttäjälähtöinen suunnittelu voi muuttaa tavan, jolla pakkauksia tehdään ja koetaan.