Aallon uutisia aiheesta
Hevitutkijat, musiikkiteollisuuden edustajat ja artistit kohtaavat ensi kertaa Otaniemessä
Modern Heavy Metal -konferenssissa pohditaan musiikin, artistien ja kulttuurin autenttisuutta ja kaupallista houkuttelevuutta.
Tietoturva koskettaa kaikkia
Otaniemessä järjestettävän kansainvälisen ITS-konferenssin puheenaihe on tietoturva sekä tieteen että yritysten näkökulmasta.
Professori Björn Högberg: En usko ihmisten ymmärtävän, mitä kaikkea dna:lla voi tehdä
Dna-nanoteknologeille dna on älykäs rakennusaine, jota voidaan hyödyntää myös lääketieteen sovellusten kehittämisessä
Sähkönsiirto on Suomessa Pohjoismaiden halvinta
Hintataso on eurooppalaisittainkin matalalla tasolla. Tästä on kiittäminen tutkijoiden ja Energiaviraston yhteistyössä kehittämää kannustinjärjestelmää.
Nantech houkutti lähes sata kansainvälistä DNA-nanoteknologian tutkijaa Espooseen – tietotekniikan merkitys alalla kasvaa
DNA-nanoteknologian ala on monitieteellinen, mikä näkyi kolmipäiväisen workshopin puhujissa. Tietotekniikan ja matematiikan osuus alalla on merkittävä ja kasvussa, huomauttaa tapahtuman järjestäjiin lukeutuva professori Pekka Orponen.
Uusiutuvan energian nykyistä laajempi käyttöönotto on Suomessakin mahdollista
Hajautetun energiantuotannon esteiden purkamista tulee jatkaa.
Professori Kurt Gothelf: DNA-origamimenetelmä vaikuttaa kehittyneempien lääkkeiden valmistukseen
Nantech2019-tapahtuman kutsupuhuja Kurt Gothelf oli ensimmäisten joukossa kehittämässä DNA-nanorakenteita. Niitä voidaan tulevaisuudessa hyödyntää uusien lääkkeiden ja diagnosointivälineiden kehittämisessä.
Kiinnostavia puheenvuoroja asemanseutujen kehittämisestä
”Asemanseudut muutoksessa” -aamukahvitilaisuudessa 17.5. keskusteltiin siitä, millaisia tulevaisuuden asemanseudut ovat ja minkälaisia mahdollisuuksia asemanseudut tarjoavat kaupunkikehittämiselle.
Aalto-yliopisto osallistuu 2 000 kiertotalousvaikuttajan suurtapahtumaan
World Circular Economy Forum järjestetään 3.–5. kesäkuuta.
Viljelijäperheiden tulojen kasvu vähensi malarian esiintyvyyttä Ugandassa
Maatalouden kehittämisprojektin ansiosta viljelijäperheiden taloudellinen tilanne parani, ja perheet pystyivät ostamaan hyttysverkkoja myös lapsille ja raskaana oleville naisille.
Oppia Marsista ja bisnestä sinilevästä – tervetuloa tutustumaan kiertotalouden tulevaisuuteen 5. kesäkuuta
Tapahtumassa puhuvat muun muassa NASAn tutkija Jonathan Trent, Origin by Oceanin perustaja Mari Granström ja muodin kiertotalouden asiantuntija Kirsi Niinimäki.
Jaana Vapaavuori: Tanssijasta tutkijaksi
Funktionaalisten nanomateriaalien professori haluaisi yhdistää tutkimuksessaan tekniikkaa ja taidetta.
Tomi Viitala: Tutkin asioita, joilla on käytännön merkitystä ja jotka kiinnostavat laajasti
Vero-oikeuden apulaisprofessori tähtää jatkuvasti nousujohteiseen suoritukseen niin työssään kuin ultrajuoksussa.
Yhdeksän uutta akatemiahanketta
Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen sekä kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikuntien rahoitus on yhteensä 3,3 miljoonaa euroa.
Michael Hummel: Ympäristöystävällisiä, uusiutuvia materiaaleja öljypohjaisten tuotteiden tilalle
Tutkijoiden täytyy olla tiimipelaajia, sanoo biopolymeerikemian ja -tekniikan professori.
EU rahoittaa 17 miljoonalla eurolla anturi- ja kuvantamisteknologioiden läpimurtoideoita
Kansainvälisen ATTRACT-hankkeen tutkimus- ja kehitysprojekteissa etsitään ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin mullistavan teknologian avulla. Aalto-yliopisto on mukana kolmessa projektissa
Eero Kontturi: Tutkijalle on tärkeintä taito sekä halu lukea ja kirjoittaa
Selluloosan materiaalikemian professori rentoutuu lukemalla tieteellisiä artikkeleita eikä tee eroa työ- ja vapaa-ajan välillä.
Talotekniikan esivalmistus kilpailuvalttina
Rakennusliike U. Lipsanen Oy on kokeillut innovatiivisia käytäväesivalmisteita talotekniikan asennuksessa – lupaavin tuloksin.
10,4 miljoonaa euroa profiloitumiseen
Kansainvälinen paneeli arvioi Aalto-yliopiston rahoitushakemuksen parhaaksi.
Mitä voin tehdä ilmaston hyväksi?
Kymmenen vuoden kuluessa meidän suomalaisten tulee karsia yli 75 % hiilijalanjäljestämme. Muutos on valtava ja perustuu uudenlaisiin elämäntapoihin, sanoo tutkijatohtori Michael Lettenmeier.
