������

Miksi halusit opiskella kemian tekniikkaa? Oliko sinulla selkeä suunnitelma lukion jälkeen?

Olin aina kiinnostunut biologiasta ja kemiasta ja halusin näihin käytännöllisen näkökulman. Opiskelin pääaineina soveltavaa biokemiaa, elintarviketekniikkaa ja biotekniikkaa. Minulla oli kyllä selkeä kuva siitä, että haluan opiskella teollista biotekniikkaa. Tämä oli kova juttu jo 80-luvun lopussa ja nykyisin ehkä vieläkin enemmän tulevaisuuden ala. Minua kiehtoi ajatus siitä, että biotekniikkaa vietiin teollisuuteen ja luonnonmateriaaleihin perustuvia prosesseja kehitettiin teollisessa mittakaavassa.

Onko sinulla mieleenpainuvia muistoja opiskeluajoilta?

Eniten jäi mieleen kemistien ja fyysikoiden väliset mittelyt ja monet lauluillat. Minun opiskeluaikoinani kaikki oli kotikutoisempaa eikä niin hienosti organisoitua kuin nykyisin. Excut olivat aivan mahtavia, niistä on mielettömiä muistoja, myös ryhmätyöt olivat kivoja, koska niissä hitsauduttiin yhteen.

Mitkä asiat opinnoissasi ovat olleet kaikkein hyödyllisimpiä työelämässä?

Loppuvaiheen substanssiopinnot olivat tärkeitä, ja niistä sai hyvän käsityksen teollisuudesta. Oikea yhdistelmä oppiaineita antaa hyvät perusvalmiudet työelämään, vaikka työssäoppiminen onkin jatkuvaa. Verkostot ovat ehdottoman tärkeitä, sosiaalista puolta ei voi korostaa liikaa.  

Miten pidät yllä osaamista?

Työni on ollut jo pitkään johtamista, joten luen siihen liittyviä artikkeleita. Koulutus antoi hyvän valmiuden tiedon hakemiseen, ja halun ymmärtää ja oppia asioista enemmän. Opintojen ja tutkimuksen myötä on muodostunut rutiini taustatietojen hakemiseen. Luen paljon ammattikirjallisuutta.

Millaisissa tehtävissä olet työskennellyt valmistumisesi jälkeen?

Väitöskirjatyön aikana työskentelin assistenttina, tein erilaisia projekteja ja tietysti tutkimustyötä. Tämän jälkeen siirryin VTT:lle ryhmäpäälliköksi melko nuorena. Tutkimusalueella, jota VTT:llä lopulta johdin, työskenteli parhaimmillaan 500 henkeä. Tämän jälkeen siirryin elintarviketeollisuuteen tutkimus- ja innovaatiojohtajaksi ja nyt siis työskentelen taas tutkimusorganisaation johtajana.

Mitkä ovat olleet urallasi tärkeitä käännekohtia?

Tärkein käännekohta oli luopua omasta substanssiurasta. Ymmärsin, että ihmisten ja kokonaisuuksien johtaminen on minun juttuni. Urani tärkein käännekohta on ollut valinta asiantuntijuuden ja johtamisen välillä.

Onko sinulla ollut urasi aikana tärkeitä sinua tukeneita henkilöitä?

Oma professori, Simo Laakso, on ollut yksi tärkeimmistä tukijoista uran alkuvaiheessa. Valmistuin pahimpaan lama-aikaan, mutta olin ollut töissä assarina ja korkeakoulun labrassa. Sain stipendin väitöskirjaan, joka liittyi panimoteollisuuteen. Pääsin tekemään yhteistyötä teollisuuden ihmisten kanssa, mm. legendaarisen tutkimusjohtajan Juhani Olkun kanssa, ja he toivat tutkimukseeni mukaan konkretiaa ja oikeita teollisuuden kysymyksiä ja keissejä.  Myöhemmän urani tärkeitä tukijoita ovat olleet mm. tutkimusprofessori Kaisa Poutanen ja VTT:n  johtaja Kari Larjava, joka aluksi mentoroi minua johtamisessa ja josta tuli myöhemmin esimieheni, joka antoi hienosti vastuuta ja vapautta, mutta aina tarvittaessa myös neuvoja ja tukea. 

Millaisia terveisiä haluaisit lähettää kemian tekniikan opiskelijoille tai alaa harkitseville?

Kemia on huikea tulevaisuuden ala, se oli sitä myös minun nuoruudessani. Jos ympäristöön ja resurssien riittävyyteen liittyvät asiat kiinnostavat, niin kemian tekniikasta saa avaimet ratkoa niitä ongelmia monipuolisesti. Kaikkien, ketkä ovat kiinnostuneita ympäristöstä ja maapallon resurssien kestävästä käytöstä, kannatta harkita kemian tekniikan opiskelua.

Lisäksi Aallossa on hyvät mahdollisuudet koota itselle mielenkiintoiset opintokokonaisuudet. Perusopintoihin voi liittää esimerkiksi AI:ta, liiketoimintaa tai muita itselle mielekkäitä kokonaisuuksia, jotka tuovat joustavuutta omaan työuraan.