Uutiset

”Materiaalit muokkaavat ymmärrystämme ympäristöstä”

Kuukauden väitös: Bilge Aktaş uskoo, että jos alamme kiinnittää enemmän huomiota meitä ympäröivään maailmaan, voimme alkaa korjata suhdettamme ympäristöön.
Tummatukkainen nainen katsoo suoraan kameraan, hänellä on punainen mekko yllään ja taustalla vaalea seinä
Kuva: Bilge Aktaş

Mitä tutkimuksesi käsittelee?

”Olen tutkinut huovuttamisen kautta materiaalien merkittävää roolia sekä sitä, miten materiaalit muokkaavat meitä ihmisiä. Työskennellessäni huovuttamisen kanssa olen havainnut, että työstämämme materiaalit muokkaavat kehomme liikkeitä ja vaikuttavat sekä ideointiimme suunnitteluvaiheessa että suhteisiimme muihin tekijöihin – ja myös ympäristöön. Huovutus on menetelmä, jossa huopaa valmistetaan villakuituja yhdistämällä. Tarkastelin tekijöiden kokemuksia huovutusprosessin aikana ja seurasin muutoksia sekä materiaaleissa että niiden käsittelijöissä.

Olemme jokapäiväisessä elämässämme jatkuvasti tekemisissä materiaalien kanssa. Ne vaikuttavat siihen, mitä tunnemme ja koemme. Materiaaleille on kuitenkin historiallisesti annettu jokapäiväisessä elämässämme hiljainen rooli. Havaitsemme materiaalit yleensä kiinteinä ja staattisina kokonaisuuksina, jotka ovat aina olleet käytettävissämme.

Todellisuudessa voimme kuitenkin kokea materiaalit ja toimia niiden kanssa eri tavoinriippuen olosuhteista, joissa olemme niiden kanssa vuorovaikutuksessa. Ne eivät ole hiljaisia ​​eivätkä staattisia, vaan jatkuvassa muutoksessa ja liikkeessä. Tutkin miten käsityöläisen toimijuus yhdistyy materiaalin toimijuuteen ja miten tämä luo mielekkäitä ja vastuullisia tapoja olla 'maailman kanssa'.”

Mikä siinä on tärkeää?

”Esitän väitöskirjassani useita teoreettisia viitekehyksiä ja metodologisisia lähestymistapoja uusien käsityötaitojen oppimiseen ja materiaalien kanssa työskentelyyn.
 

Materiaalien kanssa työskenteleminen voi lisätä ymmärrystä kumppanuudesta ympäristön kanssa."

Bilge Aktaş

Luova prosessi aloitetaan usein suunnittelustudiossa samaan aikaan kun vuorovaikutus materiaalin kanssa alkaa. Tutkimukseni osoittivat kuitenkin, että vuoropuhelu alkaa jo ennen kuin aloitamme materiaalien kanssa työskentelemisen. Materiaalit muuttuvat jo alkuperäisessä ympäristössään. Esimerkiksi huovuttamisen päämateriaalina käytettävä villa on lampaiden rodun ja niiden elinympäristön muokkaamaa: tuulen voimat ja vaikutus, lampaiden liikkeet sekä sää, kuten aurinko vaikuttavat villan pehmeyteen. Tämän oivalluksen pohjalta ehdotan, että meidän on määriteltävä luovat käytännöt avoimemmin, eikä käsityksemme pitäisi rajoittua ihmisten läsnäoloon. Meidän tulisi ymmärtää, että materiaalinen ympäristö muokkaa valmistusprosessejamme muuttamalla materiaaleja ja meitä.

valkoisella alustalla on esillä vaalean eri sävyistä villakuitua, osin takkuista ja osin suoria suikaleita
Bilge Aktaş tutki materiaalien merkitystä huovutuksen kautta, jossa villakuituja yhdistetään huovaksi.

Siksi ehdotan tutkimuksessani prosessikeskeisen ajattelutavan omaksumista, mikä jättää tilaa uudelle ajattelulle ja materiaalisuudelle. Materiaalin toimijuuden tarkastelu johti ajatukseen tekijän laajemmasta vastuusta ymmärtää avoimemmin itsensä ja materiaalin välinen suhde.

Suunnittelijat voivat hyödyntää tietämystään paitsi käyttöesineiden valmistamisessa myös pohtimalla materiaalisuutta sekä sitä miten ihmiset voivat suhtautua maailmaan vastuullisemmin.

Materiaalisen suunnittelun ja valmistamisen prosesseihin olennaisena osana kuuluvaa pohtivaa ajattelua voidaan käyttää alustana, jonka kautta voimme ajatella suhdettamme materiaaleihin ja maailmaan.”

Mitä tästä voi seurata?

”Yksi tutkimukseni tavoitteista oli provosoida uusia keskusteluja, itsereflektiota ja käyttäytymismuutoksia. Uskon, että alkaessamme kiinnittää enemmän huomiota siihen mitä tapahtuu ihmisen ulkopuolella, voimme alkaa korjata suhdettamme ympäristöön. Kun ymmärrämme, että asiat ovat jatkuvassa liikkeessä, voimme nähdä itsemme osana näitä liikkeitä ja maailmaa – emme luonnollisten kokonaisuuksien, eläinten tai kasvien omistajina.

Tämä tutkimus edistää ajattelua, jossa ihmisellä ei ole määräävää asemaa materiaaleista. Se esittää, että ihmiset voivat olla olemassa vain yhdessä ’ei-ihmisten’, kuten eläinten, kasvien, mineraalien ja muiden kokonaisuuksien kanssa. Vaikka tutkimukseni tarkasteli aihetta enimmäkseen huovuttamisen kautta, se osoitti, että alkaessamme tunnistaa ihmisten riippuvuuden ’ei-ihmisistä’, myös hierarkiat meidän ihmisten kesken tulevat näkyviksi.

Siispä tämä väitöskirja voi johtaa erilaisiin olemisen ja tietämisen tapoihin sekä uudenlaisiin suunnittelukäytäntöihin niin ihmisten kesken kuin ihmisten ja ’ei-ihmisten’ välillä. Menetelmänä materiaalien kanssa oleminen ja niiden työstäminen voi lisätä ymmärrystä kumppanuudesta ympäristön kanssa. Uskon, että tämä voi olla lähtökohta ajattelutavalle, jossa ihmisiä ja luontoa ei keinotekoisesti eroteta toisistaan."

Aktaşin väitöskirja Entangled Fibres: an examination of human-material interaction tarkastettiin Aalto-yliopistossa 26. marraskuuta 2020.

Lue lisää:

Kuukauden väitös -sarja esittelee Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa väitelleitä tutkijoita ja heidän väitöstutkimuksiaan.

Kuvassa hymyilee arkkitehti Freja Ståhlberg-Aalto, jolla on punaiset silmälasit ja pusero

“Hoivaympäristöjä pitäisi suunnitella nykyistä käyttäjälähtöisemmin”

Kuukauden väitös: Hoivaympäristöjen estetiikka ja arkkitehtuuri, arkkitehti Freja Ståhlberg-Aalto. Uusi juttusarja esittelee ajankohtaisia Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun väitöstutkimuksia.

Uutiset
Marium Durrani

Marium Durrani: Vaatteiden korjaaminen kiinnostaa jälleen - taitoja opitaan yhteisöllisesti

Kuukauden väitös: Voiko uudelleen löydetty vaatteiden korjaamisen taito tarjota vastauksen maailmanlaajuiseen tekstiilijäteongelmaan?

Uutiset
silmälasipäinen mies seisoo puurimoista tehdyn seinän edessä yllään violetti pikkutakki

”Tiedän että pidät minua hulluna”

Kuukauden väitös: Mikko Koiviston mielestä psykiatrisesti vammaisella on oltava oikeus määritellä itse itsensä ja paikkansa yhteiskunnassa.

Uutiset
tummatukkainen mies hymyilee kuvassa

Suunnittelu apuna sujuvan tiedonhaun edistämisessä

Kuukauden väitös: Khalil Klouchen tutkimus on ihmisen ja koneen välisen vuorovaikutuksen alalta.

Uutiset
taidemaalauksesta poimittu yksityiskohta ihmisen silmästä on rajattu ympyräksi oranssilla pohjalla

Kohti visuaalisen tarkkaavaisuuden tunnistavia käyttöliittymiä

Kuukauden väitös: Entä jos käyttöliittymät pystyisivätkin erottamaan, katsommeko niitä vai emme, ja muuttamaan toimintaansa sen mukaan?

Uutiset
  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Valkoiseen pukeutunut nainen seisoo pukuhuoneessa, jossa violettia seinää, valaistu peili ja riippuvia vaatteita.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin

Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Aalto Creatives participants autumn 2025
Kampus, ۳ٱ𾱲ٲö Julkaistu:

Kahdeksan uutta tiimiä aloitti Aalto Creatives -esihautomo-ohjelman tänä syksynä

Kahdeksan uutta tiimiä aloitti Aalto Creatives -esihautomo-ohjelman tänä syksynä. Tiimien ideat ovat muotoilun, pelien, musiikin, tekoälyn ja XR:n aihealueista. Kahdentoista viikon ohjelman aikana osallistujat ottavat ensimmäiset askeleensa kohti startup-yritysten perustamista.
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä

Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kuka julkaisee avoimet julkaisumme?

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat suosivat julkaisemista suurten kustantajien kirjoittajamaksullisissa avoimissa lehdissä. Kirjoittajille maksuttomissa avoimissa lehdissä kustantajana on usein yliopisto tai tieteellinen seura.